Ensimmäinen kurssiviikonloppu lähestyy, viikon verran armonaikaa, ja samalla lisääntyy paniikki, unettomat yöt, päänsärky....kaikki mahdollinen mitä vain kuvitella voi. Ikinä, ikinä, ikinä en enää lähde tällaiseen ralliin mukaan. Jos ei olisi muuta puuhaa kuin järkätä kurssiasioita niin menisihän se siinä, mutta kun kaikki muu rullaa samanaikaisesti ja kaikkialle pitäisi ehtiä ja muistaa miljoona asiaa niin alkaa rajat paukkua vastaan.  Kun koittaa ensi vuoden huhtikuu niin huokaisen isosti, silloin urakka on toivon mukaan onnellisesti päätöksessä.

Unettomista öistä pitää kurssiasioiden lisäksi huolen kisujuniorimme. Se kun tykkäisi yöllä tehdä ihan kaikkea muuta kuin nukkua. Milloin se vetää rallia pitkin huushollia, milloin tulee sänkyyn kiusaamaan koiria. Yritä siinä sitten nukkua kun pitää toimia erotuomarina ettei kissi ole märkänä länttinä seinällä. Se ei ihan ymmärrä ettei terrierin kiusaaminen keskellä yötä ole kovin loistelias idea.

Sainpa tuossa alkuviikolla elämäni kalleimman autokyydityksen. Olo oli kuin kuningattarella kun istuin suuressa, vitivalkeassa, upo uudessa Jaguaarissa. Nahkaverhoilut sisällä, kojelaudassa puuta. Auto oli kuulemma ihan karvahattuversio (hieman vaikea uskoa....) ja hintaa sillä about 65 000euroa. Olihan se upea menopeli mutta en ihan äkkiä maksaisi peltilehmästä tuollaisia summia. Onhan se kiva että joillain on varaa...