keskiviikko, 17. joulukuu 2008

Lepää rauhassa ystäväni :(

"Aurinko laskee, jo pitenee varjot,
poissa on ystävä kallehin.
Niin kaunis on maa, niin korkea taivas,
soi lintujen laulussa
kukkiva kunnas,
ja varjoisat veet,
niin varjoisat veet."
-Jukka Kuoppamäki-

Olit vasta nuori tyttönen kun tutustuimme, nuori olit vieläkin kun lähdit. Liian nuori.

Hyvästi ystäväni. Toivottavasti Sinulla on nyt hyvä olla.

 

 

perjantai, 12. joulukuu 2008

Pelottaa

Ystävän facebook sivulla on niin pelottavaa tekstiä että meinaa jalat lähteä alta. Jos kirjoitukset pitää paikkansa ei ystävää enää ole. Selvittely on menossa mitä ihmettä on tapahtunut. Päässä pyörii vain kysymyksiä, mitä, miksi miten, mitä helvettiä? Juuri viime viikolla ajattelin häntä kun ajelin läheltä hänen nykyistä asuinpaikkaansa. Olisi pitänyt soittaa, kysyä mitä kuuluu. Toivon että mitään pahaa ei olisi tapahtunut, luulen että toivo on turhaa :(

perjantai, 5. joulukuu 2008

Filmitähden palvelija

Sain eilen käsiini lähes uunituoreen Koirien hyvinvointi -dvd:n. Se on tehty yhteistyössä KIVA-teamin ja poptorin kanssa ja siinä väännetään rautalangasta miten koiria voi helpoin kotikonstein virikkeistää. Usein sekoitetaan termit aktivointi ja virikkeistäminen, näiden kahden eroa pyritään dvd:llä selkiyttämään. Mielestäni siinä varsin hyvin onnistutaankin. Meidän poppoosta siinä vilahtaa juniorimme, ja meikäkin mennä porskuttaa lippis vinossa, mutta ei siitä sen enmpää xD Oli hauska katsoa pätkää kun siinä oli niin paljon tuttuja koiria ja ihmisiä.

Huomena juhlitaan jälleen Suomen itsenäisyyttä, joten ei muuta kuin hyvää juhlapäivää kaikelle kansalle.

tiistai, 2. joulukuu 2008

Yörallia

Voi jösses näitä meidän huushollin yömeininkejä. Pikkukissa riehuu ja rallittaa pitkin yötä. Se muun muassa tiputtelee tavaroita pöydiltä jolloin koirat saa hepulihaukkuraivarikohtaukset. Nuku siinä sitten. Ja jokaisen hepulirallituksen jälkeen juuri kun saa unen päästä uudelleen kiinni niin sama rumba toistuu. Viime yönä meni hermo totaalisesti ja heitin koko poppoon, senioria lukuunottamatta, olkkarin puolelle ja ovi kiinni. Sillä seurauksella että tyypit nuohosivat oven takana ja ihmettelivät että mikäs juttu tämä nyt on. Kun sitten avasin oven niin loppuyö meni rauhallisissa merkeissä. Aamu oli varsinainen kissan omistajan painajainen, totaalilöysät, haisevat kissanpaskat rappusten alla. Itku meinas jo päästä siinä vaiheessa.... Ihanaa kun on eläimiä talossa, or not.

 

perjantai, 28. marraskuu 2008

Sittenkin....

Päätin jo etten enää kirjoita tänne mutta nyt vain tuli sellainen fiilis että jospa kuitenkin.  Rupesi ärsyttämään kun taas kerran menneisyyden jutut pyörivät mielessä. Miksi sitä jumittuu joihinkin tiettyihin juttuihin ja vaikka ne välillä painuvat jonnekin syvälle mielen sopukoihin niin esimerkiksi yksi ainoa kuva tuo kaiken taas pinnalle. Hauskinta näissä vielä on se että kun ne on aina pitänyt itsellään niin ei voi oikein kenenkään kanssa niitä puida ja vatvoa. Hah, ja sekin että sitten niitä vanhoja asioita nousee vielä useampi samaan rytäkkään sieltä pään syövereistä ylös. Se on kuin oksennusrefleksi, kun se ensimmäinen yökkäys tulee niin sitten sitä kamaa riittää ja riittää kunnes on aivan puhki-katki-kuollut ja mönkii sängyn pohjille toipumaan. Lääkkeenä voisi tällä kertaa olla mesekielto, facebook kielto ja ajatuskielto. Voisi jos pystyisi.