Pieni punaiseni on vihdoin elämänsä kunnossa <3 Uusi bensatankki, uudet jarrusydeemit takana, uusi käsijarru.... Sehän on kuin uusi! Toki putputtava pakoputki hieman muistuttaa ettei nyt liian priimassa kunnossa sovi olla mutta mikäs sillä on putputellessa. On se vain kumma masiina kun vuodesta toiseen jaksaa viedä minua paikasta toiseen.

Viikonloppuleiri meni hienosti. Hauskaa oli, vaikka myös melkoisen rankkaa niin koirille kuin omistajillekin. Aamu yhdeksältä aloitettiin treenit, päivällä ruokatauko ja taas mentiin iltaviiteen. Tautitilanne paheni viikonlopun aikana niin että maanantaina en sitten ollutkaan enää työkuntoinen. Alkuviikko meni parannellessa ja leffoja katsellessa. Ruokavalio muodostui kurkkupastilleista ja limsasta. Edelleen yskä ja nuha kiusaa mutta inhottava kurkkukipu on poissa, samoin kuume. Kuume on kyllä pirullinen, etenkin kun sitä niin kovin harvoin on. Pelkkä ajatustyökin nostaa hien pintaan kuumeisena. Koiria oli pakko lenkittää ja se oli kyllä totaalista laahustamista. Onneksi on metsät lähellä minne pystyy menemään ja päästämään riekkujat irti purkamaan energiaa. Viikon totaalinen treenitauko teki ehkä jopa hyvää kaikille.