Jopa on tullut nukuttua huonosti tällä viikolla. Unet on levottomia ja aamulla tekis vaan mieli vetää peittoa korville ja kääntää kylkeä kun kello soi. Toisaalta on hyvä että on pakko herätä, pakko nousta ylös, pakko ulkoiluttaa nelijalkaiset ja pakko mennä töihin. Liekö väsymyksestä johtuvaa sekin että kaikki fiilikset on potenssiin sata. Noh, huomena pääsee parantamaan maailmaa Ystävän <3 kanssa, josko se vähän nollaisi tilannetta. Ystävästä tulikin mieleeni. Eräs vanha ystävä antoi kuulua itsestään pitkästä aikaa. Jännä miten jotkut ystävyyssuhteet hiipuvat ja toiset säilyvät ikuisesti. Kyseisen ystävän kanssa ei koskaan ole ollut mitenkään järjettömän paljon yhteistä joten ei ihme että yhteydenpito on ollut viime vuosina satunnaista. Olisi kyllä ihan mukava nähdä hänetkin koska hän on muuttamassa kauemmas ja tuskin nähdään aikoihin muuton jälkeen.